21. päivä tätä kuuta eli perjantaina pääsin tallille vasta kolmen jälkeen. Mitään erityistä suunnitelmaa ei ollut. Siivosin Katen karsinan ennen kuin tajusin, että Masan karsina on jätettävä Katen liikutuksen jälkeen, koska pimeä tuli hyvää vauhtia.
Hain Katen sisälle ja harjasin sen. Harjatessa mietin, pitäisikö mennä kentälle ratsastamaan, tekemään maastakäsin juttuja vai maastoon. Mitään ihmeellistä tai vauhdikkaampaa ei kuitenkaan voisi tehdä, koska maa oli jokseenkin jäässä eikä Katella ole vielä hokkeja.
Päätin mennä maastoon, alunperin piti lähteä krokotiililenkille päin, mutta Kate kääntyi oma-aloitteisesti lähemmän metsäpolun suuntaan, joten sinne mentiin. Kate oli kovin pörheänä, kun ensimmäistä kertaa minun kanssani mentiin pimeällä. Muutenkin viileä ilma ja Masan kanssa tarhassa olivat säikkyneet jotain ennen kuin Katen hain sisälle, joten ei mikään ihmekään.
Kate kulki melko reippaasti ja välillä vähän huoletti, liukastuuko Kate. Vaikkakaan liukastumisesta ei välttämättä tule mitään, mutta Katekin saattaa fiksuna hevosena vähän varoa toista liukastumista ja jumiutua siitä.
Päästiin turvallisesti tielle, jossa lähdettiin takaisin tallille päin. Muutoin matka meni hyvin, mutta Kate säpsyi vähän postilaatikoita, joiden ohitse ollaan menty monta kertaa. No, ilman vahinkoja ja pysyin hyvin itsekin selässä. Kate on kyllä mukava, kun ei säikähtäessäkään mitään suurta tee - tällainen tasapainoton ihminenkin pysyy selässä ilman satulaa :D
Lenkin kesto about 5 minuutin tallissaolon lisänä (koska Kate hirnui kovasti Masan perään, joten keskityin hevoseen enkä viitsinyt näprätä puhelinta ennen kuin olin jo saanut Katen kiinni ja tavarat pois.
Lenkin kesto oli 24 minuuttia, matka 2,19km ja keskinopeus 5,4km/h. Maksimivauhti 13,6km/h.
 |
| Pörröinen otus |
Katella oli taas vähän energisen oloinen päivä, höselsi normaalia enemmän eikä oikein tahtonut keskittyä mihinkään. No, pääsin sitten Katen selkään pienen neuvottelun jälkeen ja Kate lähti heti reippaasti kävelemään.
Lähdettiin kävelemään krokotiililenkille päin, sillä sieltä päin päästiin menemään pitkästä aikaa lenkki, jolla mennään autotiellä pieni matka. Siitä on aikaa, kun viimeksi ollaan Katen kanssa siellä menty, joten vaihtelu oli ihan virkistävää.
Otettiin pätkä ravia, kun päästiin alamäki alas ja tasaiselle maalle. Tasaista maata on pieni pätkä ennen kuin tulee ylämäki. Pidätin vähän ennen ylämäen alkua, mutta Kate jatkoi ravaamista, vaikkakin vauhti hiljeni hieman. Ajattelin, että annan pidempää ohjaa ja istun kevyessä istunnassa, sillä yleensä Kate hidastaa itse ylämäkeen. Toisaalta myös ylämäki on helpompi hevoselle mennä ravissa kuin käynnissä. Ylämäen päällä Kate hidasti itse käyntiin.
Käveltiin siinä sitten jonkun aikaa, kunnes tultiin puiden takaa tielle niin, että näkyvyys on hyvä. Ollaan aina sillon tällöin siinä otettu pätkä ravia ja Kate ilmeisesti muisti sen, kun rupesi kiihdyttämään vauhtia, vaikkakaan ei raviin asti nostanut. Ravattiin sitten pieni pätkä.
Käveltiin sitten tielle asti, missä tulin alas, kun Kate sen verran kyttäili ja nosti itse ravia (tällöin vasta oltiin tulossa tielle, kun katsoin että varmuuden vuoksi parempi tulla alas satulasta). Käveltiin yhdessä tienpätkä, mikä alla olevassa kuvassa on kolmosnumeron molemmin puolin suora tie. Kun päästiin tieltä pois, nousin takaisin selkään, vaikkakaan Kate ei meinannut taaskaan pysyä paikoillaan. Ajatuksena oli, että kävellään tallille asti.
Kuitenkin Kate rupesi tarjoamaan ravia eikä oikein olisi malttanut kävellä. No, ajattelin, että antaa sitten ravata. Otin ohjat ja odotettiin, että takaa tuleva auto ohitti ja annoin pienesti pohkeita. Kate lähti ravaamaan ja itse keventelin hetken, kunnes nousin kevyeen istuntaan, että Kate saisi käyttää vapaammin lihaksiaan. Kate hieman kiihdytti vauhtiaan. Kun ajattelin pikkuhiljaa hidastamista, koska oltiin kuitenkin jo aiemmin ravailtu ja että kerettäisiin kävelemäänkin hyvät loppukäynnit, Kate yhtäkkiä kiihdytti. Tahdin oikein kuuli muuttuvan, kun Kate lisäsi vauhtia. Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun Kate on niin lujaa mennyt. Eikä se vaikuttanut säikähtävänkään mitään. Annoin sen ihan hetken mennä lujempaa, kunnes pidätin. Sai vähän normaalia enemmän pidättää, ja kun Kate oli käynnissä, se käveli pörheänä ja käynti-ravi-sekoitusta. Se olisi kovin mielellään jatkanut ravia, jouduin pariin kertaan keräämään vähän ohjia ja pidättämään, kun tuli selkeitä raviaskelia (normaalisti ääniapu auttaa rauhoittamaan Katen käyntiin).
Sitten käveltiin tallin lähelle, tulin alas selästä, löysäsin satulavyön ja käytiin 21. päivänä tehdyn metsälenkin suuntaan kävelemässä (6. numero ao. kuvassa ennen lähtö- ja päättymismerkkejä). Kymmenisen minuuttia käveltiin metsässä.
Tallissa otin kamppeet pois Katelta. Satulan alta se ei ollut hionnut juurikaan, mutta satulavyön kohdalta pikkaisen. Lisäksi alkuratsastuksen tihkusateen takia se oli jokseenkin märkä, joten pistin fleeceloimen hetkeksi sen päälle ja annoin vähän heinää eteen, jotta hevonen malttaisi mielensä tallissa, kun Masa oli ulkona. Lakaisin satulahuoneen lattiaa ja kulutin aikaa parisenkymmentä minuuttia. Kate oli jo sen verran kuivunut, että laitoin loimen ja vein Katen ulos. Lakaisin tallin lattian ja huidoin vähän hämähäkin seittejä katosta harjalla.
Matkaa kertyi 6,5km ja 6,9km/h oli keskivauhti E:n mukaan ja ST:n 6,5km/h. Porkkanavenytykset tuli myös tehtyä.
