Varustehuoltoa, reittejä ja ravia

Perjantai 27.12.
Sataa, sataa, ropisee... Märkää, märkää ja vielä kerran märkää. Autokin sai tarpeekseen ja meinasi lahota.
Aluksi oli suunnitelmissa käydä pikaiseen pellolla kävelemässä tai juoksuttamassa, mutta koska oli märkää ja oli aikaa, alettiin urkoimaan varusteita puhtaiksi. Niitä oli ihan kiitettävä määrä, satuloita kolme, Katen ja Masan suitset + ajosuitsia ja remmejä ja vermeitä.
Muutama tunti varusteita putsatessa vierähti.

Pyyhkijä kuoli. Paluumatkalla rupesi taas toimimaan.

Kärrytellessä käytetyt ajovarusteet.

 

 Lauantai 28.12.
Ei satanut. Ihanaa :D Lisäksi pyyhkijä toimii autossa edelleen, kun piti lasia pestä.
En oikein ollut varma, pitäisikö ratsastaa vai juoksuttaa, joten jätin ratsastustavarat autoon. Päätin sitten talliin mennessä käydä katsomassa vanhan tienpätkän, jota olen pariin kertaan kytännyt ajaessa autolla ohi. No, Kate kuntoon ja varusteet päälle ja talutin autolle.
Kate ei niinkään autolla pyörinyt, vähän haisteli ovea, mutta kun olin saanut omat varusteeni päälle ja yritin nousta selkään, niin pyörähdettiin parisen kertaa ympäri. No, lopulta sain kammettua itseni ylös, Kate pyöri pientä ympyrää.

Lähdettiin köpöttelemään tietä pitkin viitisensataa metriä, ja siitä suunnattiin metsäpolulle. Mitään ihmeempiä ei menomatkalla (keltaiset nuolet kartassa) tapahtunut, Kate ei ihmetellyt juurikaan mitään.

Iso polku

Pikkupolku

Pikkupolkua jatkui kääntöpaikalle asti. Ei jatkettu ihan tielle saakka, vaan käännyttiin parisenkymmentä metriä ennen kun oltaisiin polulta tultu tielle. Köpöteltiin melkein lähtöpaikalle, kun Kate jäi tuijottamaan puiden lomasta tielle päin. Se näki pari vuonohevosta ja oli aika tohkeissaan. Kun jatkettiin matkaa, se sipsutteli jotain käynti-ravi-sekoitusta ja tuijotteli välillä hevosten menosuuntaan päin.
No, kun päästiin toiselle reitille jatkamaan, niin vähän meno rauhoittui ja käyntikin oli ihan normaalia. Päästiinkin sitä reittiä takaisin tielle ja lähelle tallia, joten päätin lopettaa päivän seikkailut siihen. Parisenkymmentä minuuttia meni, joten ei mikään kovin pitkä lenkki. Keskinopeus 5.85km/h, maksiminopeus 18km/h.

 

 

Huomasi kyllä, että oltiin rymytty metsässä (ja parissa erittäin mutaisessa kohdassa). Heijastimia myöten oli kuraa.

Maanantai 30.12.
Harjailin Katen pitkän kaavan mukaan ja rapsuttelinkin jonkun aikaa, kun Kate oli hieman kastunut ulkona. Pidettiin mukava juttutuokio, että Kate vähän kuivuisi ennen kuin pistäisin varusteet.
Tänään oli tarkoitus mennä kentälle ja sen jälkeen mahdollisesti eilinen maastoreitti, siksi pistin hevoselle heijastimet.
Lähdin taluttamaan Katea kentälle, mutta lähempänä huomasin esteet kentällä. Mietin, että pitäisikö mennä sekaan puuhailemaan vai mentäisiinkö suosiolla taas normaalia reittiä. No, hevosella oli heijastimet päällä, joten päätin mennä metsään seikkailemaan. Reitiltä on lähtenyt muutamia sivuteitä joita ajattelin käydä tällä kertaa katsomassa.

Kävelin reitin alkuun ja kiristin reiällä Katen satulavyötä (mistä se ei oikein pitänyt vaan pyöri ympyrää). Sitten pari ympyrää kun koitin päästä selkään, mutta tänään selkäännousu onnistui paremmin kuin lauantaina. Kate sai kehuja ja lähdettiin matkaan.
Ensin käännyttiin tielle, josta en ole aiemmin kartastakaan katsonut kuinka pitkälle vie. Ei edes menty loppuun asti, kai lopussa jokin hakkuualue tai vastaava olisi ollut (ainakin siltä vähän näytti).  Menomatkalla Kate säpsähti jotain, mutta se oli vain pari sivuaskelta ja sen jälkeen jatkettiin menoa rentona.

Käveltiin sitten takaisin ja jatkettiin matkaa ja otettiin ensimmäinen virallinen ravipätkä! Eli toisin sanoen ensimmäinen ravipätkä sitten koeratsastuksen. Kate oli hieno ja ravasi rauhallisesti. Muutama kymmenen metriä ravattiin, kunnes siirsin käyntiin ja jatkettiin kävellen matkaa. Käytiin sitten katsomassa vähän ylöspäinviettävä suhteellisen hyväpohjainen tie. Ei jatkettu tietä ihan loppuun asti tätäkään, jotain kalliota näkyi tien päässä. Käänsin, palattiin tielle ja ravattiin tie melkein ylös ja käveltiin takaisin "päätielle". Mäessä Kate tuntui innostuvan vähäsen, ainakin vauhti kiihtyi. Hyvin antoi hienosti kuitenkin ottaa kiinni ja siirtyi käyntiin.

Käveltiin sitten tienpätkä loppuun ja kun käännyttiin takaisinpäin, käytiin vielä yhdellä sivutiellä (ensimmäinen ja ainoa violetin värisillä nuolilla. Käännyttiin kärryillä risteyksessä silloin, kun kärryteltiin). Sitä vain katseltiin ja ihmeteltiin, jos joku kerta mentäisiin se ravaamaan, kun oli niin hyvä suora. Tiessä oli kuitenkin toisella puolella pienehkö kuoppa, joten oli ihan hyvä että käytiin ensin katsastamassa reitti. Ei menty tätäkään ihan loppuun asti, arviolta 50-70metriä käveltiin polkua. Käännyttiin sitten takaisin.

 

Keltaiset nuolet = menomatka
Violetit nuolet = paluumatka

Käveltiin takaisin tallille, Kate vähän vilkuili taakseen mutta ei tehnyt mitään pomppuja tai erityisemmin kiihdyttelyjä.
Vaikka reitti ei tuntunut kovin kuraiselta, ilmeisesti suojista päätellen kuitenkin oli sitä. Kate sai taas harjailuja ja rapsutteluja vähän pidemmälti, ja pääsi sitten syömään heiniä.
Aikaa lenkkiin meni vähän yli tunti, kilometrejä tuli 7.09km. Keskinopeus oli 6.4km/h ja maksiminopeus 16.5km/h, vaikka ylämäkiravissa tuntuikin, että Kate päästeli lujempaa. :D

Rapsuttelua ja kärryttelyä

Keskiviikon käynnille en tee eri postausta, koska Katen vasen takajalka oli vähän lämmin ja turvoksissa. Katelle oli aiemmin tullut hokinpolkeama samaan jalkaan, joten otettiin varman päälle, eikä liikuteltu erityisemmin. Niinpä vain rapsuttelin ja harjailin Katea.

Tuo valkoinen läntti on se hokinpolkeama, jo tosin hyvin umpeutunut

Eilen olin myöhässä aikataulustani. Piti juoksuttaa Masaa joko ennen tai jälkeen Katen liikutuksen, mutta koska olin tosiaan myöhässä, kerkesin vain liikuttaa Katen ennen kuin piti kotiutua.

 

Lisäksi Kate ei halunnut antaa kiinni (olin ottanut riimunnarun mukaan tarhaan, tiedä sitten olisiko siitä intoutunut karkuilemaan vai oliko vain päivä ihmisenjuoksutuspäivä), joten lähdin hiljakseen tarpomaan Katen perässä laitumen toiseen päähän. Yleensä odottelen itsekseni, että hevonen kyllästyy juoksemaan itsekseen, mutta tällä kertaa en.

Kate päästeli tarhan päästä päähän pari kertaa, mutta kymmenisen minuutin päästä antoi kyllä kiinni ottaa. Palkkioksi sai rapsutteluja.

 

Tallissa sitten harjailin, ja koska oli mahdollisuus ajaa (ihan ok keli, kaikki kengät jalassa eikä jalat turvotellut tai lämpöillyt) laitettiin valjaat päälle. Alussa Kate steppaili eikä ollut halukas menemään. Kun päävehkeet katsottiin, niin huomattiin kuolaimen olevan huonosti suussa. Sen jälkeen Kate totteli hienosti.

 

 

 

En pistänyt Sports trackeria heti päälle, siitä johtuen lähtö on vähän loppua edempänä. Tuossa suoralla ennen starttia jouduttiin ottamaan ravipätkää, että auto pääsi ohitse. Sitten jatkettiin kävelyä.

Kyseessä on sama lenkki (tosin pidempänä), mikä mentiin jalkaisin ja ratsastaen aiemminkin. Viimeisen mutkan jälkeen otettiin ravipätkä, jonka jälkeen käännyttiin, ravattiin suora ja siirryttiin taas kävelemään.

 

Menohaluja Katella tuntui olevan, niin meno- kuin tulomatkallakin tarjosi itse myös ravia, mutta lukuunottamatta alun yhtä ja lopun kahta ravipätkää käveltiin koko matka. Melkein "isolla tiellä" (tai normaalilla tiellä, jos tuo metsäreitti on pikkutie) aiheutti pienen säpsähdyksen kottikärryyn osuvasta haravasta (ja minä säikähdin vähän aiemmin haukkuvaa koiraa, mutta Kate ei :D). Parilla sivuaskeleella selvittiin ja jatkettiin matkaa tallille.

 

Sports trackerin mukaan kilometrejä tuli 3.94, keskinopeus oli 7,3km/h ja maksiminopeus 10,9km/h. Melko hissukseen mentiin ravissakin. Lenkin jälkeen Kate oli hionnut kamppeiden kohdilta, joten loimitettiin ja pistettiin takaisin ulos.

 

 

Kuvat taas puhelinlaatuisia, jos joskus saisi vietyä järkkärinkin tallille :)

Varokaa heikkoja jäitä

Inhottavan liukas keli, pelkästään omaan pihaan vievä tie oli niin liukas, että 20km/h vauhdissakin auto lähti kuljeskelemaan omia polkuja.

Tänään (virallisesti kylläkin eilen, kun venähti tämä kirjoittaminen pidemmälle kuin oli tarkoitus) oli sen verran liukas keli, että ei oikein voinut tehdä mitään erityistä. Pellolla oli myös jäisiä, hyvin liukkaita kohtia, mutta onneksi pellon toisessa päädyssä oli lunta. Lumisella alueella oli paras pito, ei juurikaan liukkaita kohtia.

Aluksi siivosin karsinat ja mietin samalla, mitä teen Katen kanssa. Pakkohan ei minun välttämättä ole siivota karsinoita, mutta tykkään touhuta ja karsinoiden siivoaminen on rentouttavaa. Kuitenkin, vaihtoehtona Katen liikuttamiselle olisi joko selästä tai maastakäsin. Koska oli kuitenkin sen verran liukas, päätin hyödyntää tilaisuutta tehdä "kunnon" käsittelytreenin, jossa saisin tutustua paremmin myös Kateen.

Otin Katen sisälle, katsoin jalat läpi ja varsinkin jalan, johon Kate oli polkaissut hokilla. Lämmöt olivat ok, nesteitä oli jonkun verran takasissa. Harjailin pitkän kaavan mukaan. En pistänyt suojia, kun käyntiä vain oli tarkoitus mennä.
Pellolla suunnattiin oikeastaan heti alussa mainitsemalle lumiselle alueelle. Aluehan ei ollut iso, mutta pystyi kuitenkin tekemään hyvin ja kävelemään ympäri.

Aloitettiin ihan perus pysähtymisharjoituksilla. Pysähdyin ja Katen tulisi pysähtyä yhtä lailla - aluksi pysähtyminen venyi ja sen jälkeen Kate yritti syödä. Syöminen kitkeytyi ensin toistojen ja kieltojen myötä (äännähdys ja mikäli se ei auttanut, kevyesti narusta ylöspäin vetäminen -> vahvistaen, mikäli pää ei noussut). Kun syöminen oltiin häiriölistalta kitketty, niin myös pysähtyminen alkoi toistojen myötä parantua. Myös pysähdyksissä saatoin huitoa toisella kädellä, johon Kate ei reagoinut ollenkaan.

Siirryttiin väistämiseen: tällä kertaa vaadin myös etuosan väistämistä, kun edellisellä kerralla vain takaosan. Aloitettiin helpommasta eli takaosan väistämisestä. Aluksi joutui kevyesti pitämään liinaa "tuntumalla", jotta Kate tajusi, että etujalat pysyvät paikoillaan ja takaosa liikkuu.
Harjoituksen tein kevyellä painamisella ja sanomalla "väistä". Tämä oli iisi homma tammalle.
Välissä käveltiin ja pysähdeltiin, tehtiin pari takaosan väistämistä ja jatkettiin kävelyä. Sitten oli aika kokeilla etuosan väistämistä, missä kelpuutin pelkän etujalan ja painon siirtymisen ulommalle etujalalle, sillä olin vähän laiskahko. Jouduin käyttämään liinan painetta taas apuna, jotta Kate tajuaisi paremmin mitä siltä haen. Eli kaulan alta käsi ja pieni ns. tuntuma liinasta riimuun, lavalle pieni paino ja "väistä". Tätä ei tehty moneenkaan kertaan, mutta että tulisi vaihtelua harjoitukseen, niin kokeiltiin tätäkin.

Kolmas asia, mitä harjoiteltiin, oli ympyrällä pysähtyminen ja liikkeellelähtö. Tässä vaiheessa olin ehkä jo saattanut jokseenkin kyllästyttää/vaatia liikaa Katelta, sillä molempien keskittymiskyky rupesi vähän rakoilemaan.
Lumen alta pilkistävä ruoho kiinnosti turhankin paljon hevosta, ja epäonnistumisia tulikin mielestäni liiaksi (etenkin näin myöhemmin ajateltuna). No, virheistä oppii. Lopetettiin jonkinlaiseen pariin onnistumiseen.

Harjoituksiin meni yhteensä puolisen tuntia. Vähän oli turvotusta jaloissa, ei kuitenkaan juuri enempää kuin ennen harjoituksia.

Hyvä sää vs. huono sää

Pahoittelen postauksen puhelimella otettuja (eli huonolaatuisia) kuvia.

Eilen oli mukava sää, kun pystyi vielä turvallisin mielin mennä maastoilemaan. Katelta otettiin kengät takajaloista pois, kun toinen hukkui maanantaisella reissulla ja oli parempi ottaa toisestakin pois, ennen kuin löytää molempiin kengät.
Muistin itsellenikin tällä kertaa ottaa heijastinliivin, ja Katellakin oli heijastinrintaremmin lisäksi heijastinnauhat kaikissa jaloissa.

matkalla tallille

Tallin pihalta lähdettyä tuli Katen mielestä vähän jännittävä tyttö (ilmeisesti kirkas puku pientä tuijottelua aiheutti), mutta fiksusti sitten ohi mentiin ja jatkettiin rennosti matkaa. Pistin tiellä Sports Trackerin mukamas päälle, mutta tallille palattua huomasin unohtaneeni aloittaa treenin... Ärsytti :D Mutta käytettiin aikaa 35min, käytiin edellinen reitti mutta jatkettiin vielä vähän pidemmälle. Luultavasti jotain 8-12km/h väliltä oli keskinopeus.

Maastossa poispäin tallilta meni hyvin, Kate tuntui rennolta ja vastaanottavaiselta. Energiaa tuntui olevan, mutta pitäydyttiin ihan käynnissä. Köpöteltiin siinä eteenpäin ja päästiin sitten risteykseen, missä ajattelin kääntyä takaisinpäin. Kate jäi katselemaan puiden välistä suolle tai hakkuuaukealle. Käänsin siinä Katen kotia kohden. Kate tuntui hieman jännittyneeltä ja rupesi narskuttelemaan hampaitaan, koitin puhua rauhoittavasti ja höpöttelin omiani. Välillä Kate käänteli päätään taaksepäin ja oli hieman säpsyhkö, mutta kuitenkin oli vastaanottavainen pidätteille.
Arviolta puolivälissä metsätietä Kate teki ihmeellisen pompun ja sen jälkeen otin ohjia vähän tuntumalle. Kun Kate tuntui rauhoittuneen hieman, annoin taas pidempää ohjaa ja oltiinkin loppumatka rentona, hampaiden narskuttelukin loppui kun päästiin tilanteesta vähän kauemmas.

Kävin vielä taluttelemassa Katen laidunkaveria Masaa pellolla. Tein sen kanssa muutamia pysähtymis- ja peruutusharjoituksia noin kymmenen minuutin ajan, ennen kuin vein sen talliin.

Tänään oli sen verran huono keli, että alkuperäisistä suunnitelmista poiketen päätin vain juoksuttaa Katen liinassa pellolla. Harjailin Katen ajan kanssa.
Tiellä Katen takajalat lipsuivat, mutta onneksi pellolle ei ollut pitkä matka. Olin vain tyytyväinen, että en mennyt maastoon tai pellolle ratsastamaan, tosin kipeän selän takia en myöskään ollut ajatellut selkään mennä ylipäätään.

Käveltiin peltoa ympäri ja tein samalla Katen kanssa pysähtymisharjoituksia ja takapään väistämisharjoituksia (takapään väistätys on eri asia kuin etupään väistätys tai kokonaan väistäminen, mitä Kate aluksi tarjosi). Äkkiä tamma hoksasi mistä oli kyse väistöissä, palkinnoksi sai rapsutuksia. Pysähtyminen oli alussa hieman viiveellistä ja lumen alta pilkistävä ruoho oli kiintoisampaa kuin vierellä seisominen ja keskittyminen. Ei mennyt muutamaa toistoa pidempään, kun tämäkin jo sujui.
Harjoituksia tehtiin 10 minuuttia.

Juoksutin vain kevyesti, noin viitisen minuuttia per suunta ravissa. Sen jälkeen käveltiin taas kymmenisen minuuttia, pysähdys- ja peruutusharjoituksilla. Peruutus onnistui moitteettomasti, kuten pysähdyksetkin suurimmaksi osaksi minun viereeni.

Reippailupäivä

Hei!

Tähän blogiin kirjoitan lähinnä omaksi huvikseni ja kehityksen näkemiseksi minun ja vuokrahevoseni Katen puuhista. Käyn liikuttamassa Katea toistaiseksi epäsäännöllisen säännöllisesti viikottain (vaihdellen 1-3krt/vk).

Ensimmäisenä ns. virallisena vuokrauspäivänä, ma 9.12.13, halusin itse kuntoilla ja vähän käydä myös tutustumassa maastoihin jalkapelillä. Samalla saisi tutustua Kateen hiukan paremmin, kun aiemmilla kerroilla vain hoidin ja ratsastelin kevyesti.
Päätin lähteä muutaman kilometrin mittaiselle lenkille, koska sinne oli helppo suunnistaa ja myöskään ei pitäisi olla (avaavan lääkkeensä unohtaneelle) astmaatikolle liian paha lenkki, vaikka pakkasta hiukan olisikin.

Katelle suitset, liina ja heijastinnauhat jalkoihin ja menoksi. Liina sen vuoksi, että jos jotain yllättävää tulee, on hieman pelivaraa pitää hevosesta kiinni.
Itse olin varustautunut huonosti, ei tullut mukaan heijastinliiviä ja jaloissa vain kesätallikengät, mutta onneksi tiet olivat hyväkuntoiset ja pääsi tarpomaan hyvin eteenpäin.

En mitään erityisiä harjoituksia tehnyt, lähinnä vain annoin hevosen olla enemmänkin vapaa. Lisäksi maastossa on huono aloittaa harjoitukset, sillä on niin paljon häiriötekijöitä.
Käveltiin noin kolmasosa (yhteen suuntaan), ennen kuin otettiin yksi ravipätkä. Kate tietenkin juoksi lujempaa kuin minä eikä kesäkengät auttaneet asiaa, mutta yritinpähän kuitenkin. Hyvin tamma reagoi minun vauhtini hidastumiseen ja siirtyi itse käyntiin. Ravipätkä oli varmaan 50-70 metriä, astman vuoksi en pystynyt pidempään juoksemaan. Käveltiin ylläolevan kuvan loppuun asti, vaikka myöhemmin olisi tullut hyvä kääntöpaikka. Oli kuitenkin sen verran tullut jo pimeä, että ajattelin näin puutteellisissa heijastinvarusteissa kääntyä. Kotiinpäin mentiin lähinnä vain käyntiä.

Muutamia kertoja, etenkin poispäin tallilta jouduin kääntämään Katen ympyrälle, sillä kävelyvauhti oli turhan reipas minulle :D muuten kyllä hyvin meni, jos pientä haahuilua tien puolelta toiselle ei laskettu (mikä olikin minun vikani).
Matkan pituus 3,04km ja keskinopeus 5.2km/h. Juoksuspurttien aikana vauhti kävi maksimissaan 27.1km/h. Aikaa käytettiin vajaat puoli tuntia.

Koska lenkki oli kevyt tammalle ja energiaa tuntui olevan, niin kävin vielä muutaman ympyrän ravuuttamassa pellolla liinassa.