Näytetään tekstit, joissa on tunniste ilman satulaa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ilman satulaa. Näytä kaikki tekstit

tiistai 30. kesäkuuta 2015

Kuvauspäivä

Pitkästä aikaa sain kuvaajan eilen mukaan ja sain Katesta vähän erilaisia kuvia ja itseni niihin mukaan myös.
Suunnitelmat meinasivat mennä uusiksi, mutta eivät onneksi menneetkään. Sitten kuvaaja ajoi väärälle paikkakunnalle samannimiselle tielle, koska kaikki navigaattorit eivät löydä tallin osoitetta. Onneksi sentään kovin kauaksi ei kuvaaja eksynyt.

Kate ei meinannut oikein innostua kuvaushommista. Tiedä sitten ihmettelikö Kate vähän turparemmin poisjättämistä, kun aukoi aika paljon suutansa, vaikka ohjat roikkuivat. Lisäksi kärpäset kiusasivat ja ruoka houkutteli ja Kate ei muutenkaan kovin pitkiä aikoja paikoillaan viihdy. Itse en erityisemmin viihdy kameran toisella puolella, joten paljon kuvia meni omien ilmeiden tai ilmeettömyyden tai muualle katsomisen takia pilalle.
Metsän reunassa ylitettiin minimaalinen oja, jota ei ojaksi voi edes oikein sanoa eikä Kate tykännyt sen ylittämisestä. Myöskään ei tullut mukaan mitään rapisevaa, että Katen huomion olisi saanut vähän kameran suuntaan.








tiistai 23. kesäkuuta 2015

Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen

Otsikkohan sen jo sanoo. Masa tietää sen myös.




Masa kävi visiitillä aidan toisella puolella.
Kuulusteluissa (ei hevosen) selvisi, että Masa on havaittu tarhan läheisessä pihassa kello 8 aikaan aamulla. Itse huomasin Masan 16 aikaan.
Rikoksen alkupaikkaa ei havaittu, kaksi potentiaalista aidanylityspaikkaa löytyi, mutta jälkiä ei missään. Toisaalta molempien luona maa oli kuivaa, joten jäänee arvoitukseksi miten Masa on siirtynyt toiselle puolelle.

Menin laitumelle ja Kate käveli vastaan. Katselin, että missä se Masa on, kun yleensä ovat melko lähekkäin. Ajattelin, että ihan hyvä, päästään luikahtamaan aidasta niin, että Masa ei hengaile vieressä. Jostain syystä X kuitenkin päätin mennä katsomaan, että missä Masa on.
Kun Masa kuuli askelia, kuului hirnuntaa ja hörähdyksiä. Lannasta päätellen reppana oli ollut kyseisessä paikassa jo jonkin aikaa. Tietysti piti ottaa kuvia todistusaineistoksi ennen kuin päästää pienen hepan pulasta.

Onneksi olin ottanut tallista Katen riimun ja narun ja Katen riimu mahtui Masalle. No, Masa ei mahtunut kääntymään eikä se uskaltanut peruuttaakaan. Aidassa kulki sähköt, enkä tiennyt missä sähköpaimen on. Omistajan konsultoinnin ja pienen etsimisen jälkeen sähköt saatiin pois. Otin langat Masan edestä alas, mutta herralla oli sen verran kiire, että en ihan maahan asti saanut lankoja kun Masa koitti mennä yli. No, lankoihinhan sen jalat osuivat, mutta onneksi Masakin on jollain tavalla fiksu ja pysyi hyppysissä ja rauhoittui.
Kokeiltiin seuraavaksi kääntymistä. Nyt, kun langat eivät enää olleet niin pelottavat, pienen säheltämisen jälkeen hevonen oli käännetty 180 astetta.
Masa huomasi reitin vapauteen ja pinkaisi ravilla pois. Sen verran aivoissa itsellänikin jotain liikkuu, etten jäänyt naruun kiinni vaan heitin narun Masan selän yli. Masa jäi muutaman metrin päähän, otti ruohoa ja lähti ravaamaan poispäin kun itse laitoin langat paikoilleen.

Juostiin Katen kanssa yhteistuumin portille. Pian kuuluikin Masan raviaskeleet ja herra ravaa portille. Portin sisäpuolelle päästyä Masa joi melko paljon, mikä ei toisaalta ole ihme jos 8 tuntia on ollut muualla kuin siellä missä pitäisi. Onneksi kuitenkin Masa on sen verran fiksu, ettei (kai) kovin kauas ole laitumesta lähtenyt.
Minä sain kuntoilla, kun juoksin laitumen aidat läpi. Kahdesta kohdasta oli ylälanka tippunut, mm. samasta mistä viime vuonna. Lankojen paikoilleenlaitto ja kiristys ja sitten Katen kanssa talliin.

Kate sai kunnon harjauksen ja rapsutteluja ja porkkanaa. Laitumella Masa oli taas vetänyt omaa treeniään, onneksi laitumen sisäpuolella, joten ajattelin viedä senkin talliin. Selvitin sen harjan ja hännät ja harjailin hiet pois. Pyyhin myös hionneimmat paikat kostealla pyyhkeellä.

Innostuin lisäksi pesemään ja rasvaamaan Katen suitset ja molempien riimut. Kotiläksyiksi otin Katen hackamoret pestäviksi ja rasvattaviksi.

Loppuun vielä kuvia 17. päivä kun käytiin Katen kanssa n. 40 min käyntimaastossa ilman satulaa. Kyllä sielu lepää, kuin pääsee lämpimänä kesäpäivänä maastoon :3






torstai 21. toukokuuta 2015

Pitkän ajan tyhjentävät päivitykset

En ole sitten maaliskuun lopun päivitellyt. Olen Katen kanssa lähinnä maastoillut, juoksuttanut tai vain rapsutellut ja harjaillut. Kuvamateriaalia tai mitään uutta tapahtumaa ei juurikaan ole, joten olen jättänyt bloggailun vähemmälle kun on ollut muutenkin mietittävää.

Tosin 11.4. käytiin Katen kanssa hakkuualueella tarpomassa. Olin ilman satulaa, ja Kate kompastui. Seuraavaksi huomasin olevani maassa ja Katen kavio mahani päällä, onneksi Kate oli sen verran fiksu että piti jalkansa ilmassa, kun otin sen jalasta kiinni. Muuten selvittiin tapahtumasta vammoitta, mutta Kate sai vereslihalla olevat pari kaljua länttiä oikeaan takajalkaansa.

Seuraavalla kerralla mentiin samoilemaan krokotiililenkin suuntaan, mutta käännyttiin melko alusta tielle, joka ennen oli metsäpolku mutta nyt puut on lähistöltä kaadettu. Polku myös jatkui pidemmälle mitä on aiemmin jatkunut (vai käännyttiinkö vaan aina tietyssä kohdassa). 


Katea ja Masaa olen syötellyt vihreällä nyt, kun ei ole jaksanut hirveästi ratsastaa. Masan vien yleensä kentällä työskentelyn jälkeen metsäpolulle loppukäynteihin ja siellä se saa syödä vähän ruohoa.
Katen vein vähän aikaa sitten kentälle irtona ja Kate otti laukkaspurtteja. En ole hetkeen irtojuoksuttanut Katea, joten yllätyin, kun suunta pysyi paremmin kuin ennen aina kun pyysin Katea vaihtamaan suunnan. Myöskin siirtymiset vapaan spurttailun jälkeen onnistui hyvin.

Masan kanssa kokeiltiin 4.5. irtohypytystä. Ensin katsottiin vähän fiilistä ja lämmiteltiin liinassa, ja koska Masa oli hyvällä tuulella päätin tehdä kahdesta tolpasta kujan ja laittaa keskelle puomin. Kolme kertaa lähetin Masan puomille, eikä se erityisemmin ihmetellyt mitään. Kokeilin vielä nostaa puomin sinisen pullolaatikon päälle toiselta puolelta. Masa vähän jopa innostui kiihdyttämään (muistaakseni kuitenkin pysyi ihan suurimmaksi osaksi käynnissä) ja astumaan yli. Kokeilin vielä toiseltakin puolelta nostettuna, jolle Masa sitten ravasi ja hyppäsikin yli. Jätettiin ensimmäisellä kerralla siihen.

Toisesta kerrasta (11.5) on videota, kaikki hypyt on videolla. Palkinnoksi Masa sai porkkanaa aina kujan jälkeen, vaikka aluksi se ei tajunnut porkkanoita vaan meni ruoholle. Ja taas muistin, miksi videota ei kannata tehdä yöllä väsyneenä :3




19. ja 20. päivä tällä viikolla (ti ja ke) kävin vain rapsuttelemassa, harjaamassa ja syöttelemässä. Katea olen syötellyt tällä viikolla puolisen tuntia ja Masaa 15-20 minuuttia.
Tiistaina Masa rapsutti kaulaansa aidantolppaa vasten niin, että tolppa lähes kaatui. Langat roikkuivat 40cm päässä maasta ja onneksi Masa ei kerennyt tajuamaan astua lankojen yli, kun yritti syödä vihreää aidan toiselta puolelta.

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Päivitys

En ole päivittänyt blogia nyt, kun ei ole voinut tehdä oikein Katella mitään. Joko on plussakelit ja Katelle tulee tilsoja tai sitten on niin liukasta, että Kate menee jumiin jos joutuu varomaan koko ajan askeleitaan.

Melkeinpä olen vain harjannut tai käynyt taluttelemassa pienen (10-20min lenkin). Kerran käytiin puolisen tuntia kärryttelemässä, mutta oli niin pimeää ja tilsasi muualla kuin tiellä, että ei tosiaan puolta tuntia pidempää oltu ja mentiin edestakaisin krokotiililenkille vievää tietä. Kate olisi tosin halunnut mennä lujempaa, pieni ravipätkä otettiin, jonka jälkeen käynti ei meinannut oikein luonnistua. Jos pidätin Katen ravista käyntiin, se joko peitsasi tai kipitti osin ravia ja osin käyntiä.
Käytiin myös kentällä ilman satulaa, mutta kenttä oli auraamatta (10 senttiä lunta ja vielä nollakeli tai pari pakkasastetta), joten tilsojen takia lopetettiin, kun kaksi kertaa oltiin kenttä kierretty.
Talutellessa olen yrittänyt vähän keksiä Katelle tekemistä, joko pieniä ravipätkiä tai peruutuksia tai väistämistä.

Nyt olen kunnostautunut Masankin kanssa touhuamisen suhteen. 30. päivä innostuin selvittämään Masan harjan ja hännän ja harjaamaan oikein huolella. Hännän ja harjan selvittämiseen menikin paljon aikaa, mutta Masa nautti. Pahoittelut kännykkälaatuisista kuvista, olen mennyt melko hämärään aikaan ja yleensä suoraa jostakin, joten en ole kameraa taaskaan ulkoiluttanut.
Ennen...
...jälkeen.
 Tänään tuli päivä, mitä olen pitkään odottanut: pakkaspäivä! Sain bannerin tehneeltä ystävältäni myöskin ohjasajo-ohjat. Ohjasajaessa saa hevosta paremmin taivutettua ja käyttämään ehkä paremmin kroppaansa kuin mitä pelkällä liinalla.
Viisitoista minuuttia käytettiin kävelyyn, muutamaan pysähdykseen ja vähän hommaan tutustumiseen. Viitisen minuuttia oltiin ympyrällä, jolloin pidin ohjia vähän tuntumalla. Kate aluksi ihmetteli vähän, mutta pian tukeutui jo vähän ohjillekin.
Ensimmäinen ravinosto oli lähinnä pää ylhäällä menoa, mutta seuraavalla Kate jo piti päänsä normaalissa asennossa. Muutaman kierroksen jälkeen Kate rupesi laskemaan päätään ja olemaan rennompi. Ravailtiin kymmenisen minuuttia.
Loppukäynnit olivat kymmenisen minuuttia. Hyvin kevyesti mentiin siis,  Tallissa venyteltiin porkkanavenytyksillä.


Kuten maanantaina ja tiistaina ottaessani Masan sisälle, harjasin senkin samalla ennen karsinaan päästämistä.

lauantai 29. marraskuuta 2014

Pimeä metsälenkki ja vauhdikasta ravia

Koska olen edelleen autoton ja perjantaina sain kuulla, että luotettavasti palvellutta autoani ei korjauskulujen ylittäessä auton arvon enää korjata, tulen olemaan vielä määrittelemättömän ajan autoton. Päivitystahti on harvempi, kun pääsen yleensä kerran viikossa tallille.

21. päivä tätä kuuta eli perjantaina pääsin tallille vasta kolmen jälkeen. Mitään erityistä suunnitelmaa ei ollut. Siivosin Katen karsinan ennen kuin tajusin, että Masan karsina on jätettävä Katen liikutuksen jälkeen, koska pimeä tuli hyvää vauhtia.
Hain Katen sisälle ja harjasin sen. Harjatessa mietin, pitäisikö mennä kentälle ratsastamaan, tekemään maastakäsin juttuja vai maastoon. Mitään ihmeellistä tai vauhdikkaampaa ei kuitenkaan voisi tehdä, koska maa oli jokseenkin jäässä eikä Katella ole vielä hokkeja.
Päätin mennä maastoon, alunperin piti lähteä krokotiililenkille päin, mutta Kate kääntyi oma-aloitteisesti lähemmän metsäpolun suuntaan, joten sinne mentiin. Kate oli kovin pörheänä, kun ensimmäistä kertaa minun kanssani mentiin pimeällä. Muutenkin viileä ilma ja Masan kanssa tarhassa olivat säikkyneet jotain ennen kuin Katen hain sisälle, joten ei mikään ihmekään.
Kate kulki melko reippaasti ja välillä vähän huoletti, liukastuuko Kate. Vaikkakaan liukastumisesta ei välttämättä tule mitään, mutta Katekin saattaa fiksuna hevosena vähän varoa toista liukastumista ja jumiutua siitä.
Päästiin turvallisesti tielle, jossa lähdettiin takaisin tallille päin. Muutoin matka meni hyvin, mutta Kate säpsyi vähän postilaatikoita, joiden ohitse ollaan menty monta kertaa. No, ilman vahinkoja ja pysyin hyvin itsekin selässä. Kate on kyllä mukava, kun ei säikähtäessäkään mitään suurta tee - tällainen tasapainoton ihminenkin pysyy selässä ilman satulaa :D
Lenkin kesto about 5 minuutin tallissaolon lisänä (koska Kate hirnui kovasti Masan perään, joten keskityin hevoseen enkä viitsinyt näprätä puhelinta ennen kuin olin jo saanut Katen kiinni ja tavarat pois.
Lenkin kesto oli 24 minuuttia, matka 2,19km ja keskinopeus 5,4km/h. Maksimivauhti 13,6km/h.

Pörröinen otus
27. päivä lähdettiin maastoon, tällä kertaa satulan kanssa. Vähän alkumatkasta tihkutteli vettä, vaikka karsinoita siivotessa vielä ei ollut satanut
 Katella oli taas vähän energisen oloinen päivä, höselsi normaalia enemmän eikä oikein tahtonut keskittyä mihinkään. No, pääsin sitten Katen selkään pienen neuvottelun jälkeen ja Kate lähti heti reippaasti kävelemään.
Lähdettiin kävelemään krokotiililenkille päin, sillä sieltä päin päästiin menemään pitkästä aikaa lenkki, jolla mennään autotiellä pieni matka. Siitä on aikaa, kun viimeksi ollaan Katen kanssa siellä menty, joten vaihtelu oli ihan virkistävää.
Otettiin pätkä ravia, kun päästiin alamäki alas ja tasaiselle maalle. Tasaista maata on pieni pätkä ennen kuin tulee ylämäki. Pidätin vähän ennen ylämäen alkua, mutta Kate jatkoi ravaamista, vaikkakin vauhti hiljeni hieman. Ajattelin, että annan pidempää ohjaa ja istun kevyessä istunnassa, sillä yleensä Kate hidastaa itse ylämäkeen. Toisaalta myös ylämäki on helpompi hevoselle mennä ravissa kuin käynnissä. Ylämäen päällä Kate hidasti itse käyntiin.
Käveltiin siinä sitten jonkun aikaa, kunnes tultiin puiden takaa tielle niin, että näkyvyys on hyvä. Ollaan aina sillon tällöin siinä otettu pätkä ravia ja Kate ilmeisesti muisti sen, kun rupesi kiihdyttämään vauhtia, vaikkakaan ei raviin asti nostanut. Ravattiin sitten pieni pätkä.
Käveltiin sitten tielle asti, missä tulin alas, kun Kate sen verran kyttäili ja nosti itse ravia (tällöin vasta oltiin tulossa tielle, kun katsoin että varmuuden vuoksi parempi tulla alas satulasta). Käveltiin yhdessä tienpätkä, mikä alla olevassa kuvassa on kolmosnumeron molemmin puolin suora tie. Kun päästiin tieltä pois, nousin takaisin selkään, vaikkakaan Kate ei meinannut taaskaan pysyä paikoillaan. Ajatuksena oli, että kävellään tallille asti.
Kuitenkin Kate rupesi tarjoamaan ravia eikä oikein olisi malttanut kävellä. No, ajattelin, että antaa sitten ravata. Otin ohjat ja odotettiin, että takaa tuleva auto ohitti ja annoin pienesti pohkeita. Kate lähti ravaamaan ja itse keventelin hetken, kunnes nousin kevyeen istuntaan, että Kate saisi käyttää vapaammin lihaksiaan. Kate hieman kiihdytti vauhtiaan. Kun ajattelin pikkuhiljaa hidastamista, koska oltiin kuitenkin jo aiemmin ravailtu ja että kerettäisiin kävelemäänkin hyvät loppukäynnit, Kate yhtäkkiä kiihdytti. Tahdin oikein kuuli muuttuvan, kun Kate lisäsi vauhtia. Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun Kate on niin lujaa mennyt. Eikä se vaikuttanut säikähtävänkään mitään. Annoin sen ihan hetken mennä lujempaa, kunnes pidätin. Sai vähän normaalia enemmän pidättää, ja kun Kate oli käynnissä, se käveli pörheänä ja käynti-ravi-sekoitusta. Se olisi kovin mielellään jatkanut ravia, jouduin pariin kertaan keräämään vähän ohjia ja pidättämään, kun tuli selkeitä raviaskelia (normaalisti ääniapu auttaa rauhoittamaan Katen käyntiin).
Sitten käveltiin tallin lähelle, tulin alas selästä, löysäsin satulavyön ja käytiin 21. päivänä tehdyn metsälenkin suuntaan kävelemässä (6. numero ao. kuvassa ennen lähtö- ja päättymismerkkejä). Kymmenisen minuuttia käveltiin metsässä.
Tallissa otin kamppeet pois Katelta. Satulan alta se ei ollut hionnut juurikaan, mutta satulavyön kohdalta pikkaisen. Lisäksi alkuratsastuksen tihkusateen takia se oli jokseenkin märkä, joten pistin fleeceloimen hetkeksi sen päälle ja annoin vähän heinää eteen, jotta hevonen malttaisi mielensä tallissa, kun Masa oli ulkona. Lakaisin satulahuoneen lattiaa ja kulutin aikaa parisenkymmentä minuuttia. Kate oli jo sen verran kuivunut, että laitoin loimen ja vein Katen ulos. Lakaisin tallin lattian ja huidoin vähän hämähäkin seittejä katosta harjalla.

Tykkään nykyään käyttää Sports Trackerin sijaan Endomondo-sovellusta. Olen nyt muutamana kertana käyttänyt molempia samaan aikaan, ja etenkin maksimivauhdin suhteen Endomondo antaa fiksumpia lukemia (esimerkiksi tämän lenkin maksimivauhti oli ST:n mielestä 61,2km/h ja E:n 26,4km/h). Toisekseen Endomondossa on ihan ratsastus vaihtoehtona, kun ST:ssä joutuu valitsemaan kävely/juoksu/oma asetus. Lisäksi huomasin, että ST:n kartassa en enää saa teiden nimiä pois (tai sitten en vain osaa enää).
Matkaa kertyi 6,5km ja 6,9km/h oli keskivauhti E:n mukaan ja ST:n 6,5km/h. Porkkanavenytykset tuli myös tehtyä.

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Ohjasajoa ja hackamoreilua

Sain lainaan autoa, joten pääsin pitkästä aikaa taas tallille, kun omani otti vapaata.
Olen jo pitkään pienessä mielessäni pohdiskellut ohjasajoa. Aiemmin en ole kuitenkaan viitsinyt, vaan keksinyt jotain muuta tekemistä. Tänään kuitenkin ei huvittanut kiivetä ilman satulaa selkään (koska en sinne pääse etenkään maasta, pitää olla jokin apuväline :D) enkä satulaa jaksanut vaivata.
Varusteet selkään, ajosuitset päähän ja kentälle. Kentällä sitten ohjat käteen Katen takaviistoon ja naksautus. Pari kertaa Kate kääntyi minua kohti, mutta pienellä ohjasavulla kolmannella kerralla päästiin liikkeelle. Siitä se lähti sujumaan, kiemurreltiin ja mutkiteltiin ja tehtiin voltteja. Varsinaiseen ympyrätyöskentelyyn ei ajo-ohjien pituus riitä, saatika ravityöskentelyyn ympyrällä (ei itseä huvita juosta Katen perässä), mutta voltin sai hyvin tehtyä käynnissä niin, ettei minun tarvinnut kävellä perässä.
Käveltiin vain vartin verran ja lopetettiin. Kate sai rapsutukset ja venyttelyt ennen kuin päästin sen takaisin tarhaan.

30. ja 31. viimekuuta menin hackamoreilla ilman satulaa kentällä. Torstaina 20 minuuttia ja perjantaina puoli tuntia. Lähinnä sen aikaa, että Kate rupesi hakeutumaan pikkuhiljaa muotoon ja oltiin saatu jotain tehtyä. Katen jalat olivat melko turvonneet, mutta liikunta niihinkin auttoi.

sunnuntai 17. elokuuta 2014

Siltaepisodi

Tiistaina 5.8. piti tehdä ihan virallinen videopostaus, mutta suunnitelmat vähän vaihtuivat. Lenkistä en kerro enempää, hieman tylsähkö video siitä tuli enkä jaksanut paljoa muokkailla. Ratsastusvideot kuvattu vanhalla digikameralla, joten laatukin sen mukaista. Erottaa siitä sentään hevosen. Lenkki oli 40 minuuttia, vaikka suunnittelin aluksi 20-30 minuutin lenkkiä. Matkaa kertyi 3,86km ja keskinopeus 5,3km/h. Maksiminopeus oli 10,5km/h. Keskiviikkona vain kuvailin ja rapsuttelin Katea ja Masaa, tämän postauksen kuvat ovat siis 6.8. kuvattuja.


Eilen lauantaina oli mukavan viileä talleilla pitkästä aikaa. Noin 20 astetta varjossa ja tuuli vähän. Ajattelin pitkästä aikaa käydä ihan tiellä, kun lauantaisin ei hirveästi autoja saati rekkoja liiku teillä. Kate oli vähän sellaisella tuulella, että vähän oli normaalia kyttääväisempi ja vähän sellainen ei varsinaisesti haluton mutta ei myöskään olisi hirveästi innostanut lähteä tallilta.
Ensimmäisiä tuijotteluita aiheutti pyöröpaalit pellolla. Sen jälkeen tien vieressä laiduntava poni ja myöhemmin tiellä Kate säpsähti kahdessa kohdassa lähes peräkkäin, muutaman kymmenen metrin välillä. Ajattelin, että käydään pitkästä aikaa kävelemässä sillan yli ja käännytään sitten vähän matkaa sillan jälkeen. Katen kanssa ollaan ylitetty silta muutamaan kertaan ja aina ollaan vähintään pienen neuvottelun jälkeen päästy hyvin ylitse.

Kate ei millään olisi halunnut mennä sillan yli. Aluksi päästiin melkein sillan alkukohtaan, mutta Kate päätti peruuttaa. Se olikin pisin kohta, mihin Kate suostui menemään. Siltaa ennen on sellainen hiekkainen levennys joka muuttuu myöhemmin pelloksi, joten päästiin hyvin väistämään autoja ja rauhoittamaan välillä tilannetta (en siis paineistanut Katea koko aikaa, vaan rauhoitin välillä tilanteen niin, että kun Kate ei enää poistunut sillan/kaiteen läheltä tai siitä mihin sen olin pyytänyt, se sai rapsutuksia ja olla muutaman minuutin ilman, että tein yhtään mitään).
Kun Kate ei suostunut menemään edes kaiteen kohdalle, joka alkaa jo ennen siltaa, koitin saada sillan hevoselle kannattavammaksi niin, että peruutettiin aina, kun Kate lähti sillasta poispäin. Loppujen lopuksi se vain turhautti Katea ja Kate ilmaisikin sen muutamaan otteeseen kuopimalla.
Peruuttamisen jälkeen rauhoitin tilannetta vähän vain antamalla Katen olla hetken. Koitin seuraavaksi ratsastaa enemmän tielle ja sitä kautta ohjata loivemmin sillalle, mutta Kate ei suostunut asfaltille menemään muutamalla yrityksellä, joten tilanteen rauhoitus ja taktiikan vaihto.
Parhaiten Katen sain lähelle siltaa, tosin en kaidetta edemmäs, vetämällä kevyesti sillanpuoleisesta ohjasta ja kannustamalla äänellä enemmän kuin fyysisillä avuilla. Paljon kehuja aina, kun Kate siirtyi lähemmäs siltaa. Loppujen lopuksi oltiin neuvoteltu suunnasta puolisen tuntia, kunnes autoilija tuli taluttamaan Katen sillan yli. Paljon kehuja ja ihminen vierellä Kate tuli varovasti ja puhisten sillan yli ja sai tooooodella paljon kehuja sillan jälkeen. Kiitoksia vain sille, joka meidät auttoi sillan yli! :) Pyörittiin vielä kymmenisen minuuttia sillan toisella puolella ja nähtiin samalla toinen ratsukkokin. Takaisinpäin tultaessa Kate meni hyvin sillan yli, tosin hirveän epävarmasti ja varovasti. Sillan ylityksen jälkeen Kate sai porkkanaa ja rapsutuksia.
Katelle tuli kiire kotiinpäin ja säpsähti tiellä samoissa kohdissa kuin tultaessa. Muuten kotimatka meni hyvin ja Katekin rentoutui kun päästiin lähemmäs tallia.


Tietysti olisin voinut tulla alas Katen selästä ja taluttaa Katen sillan yli, mutta en pääse Katen selkään ilman jotain kantoa tai kiveä ja talvella jouduin samassa kohdassa kävelemään Katen vierellä melko pitkään ennen kuin pääsin takaisin Katen selkään. Jälkiviisaus on turhaa, sillä olisin myös voinut lopettaa siihen, kun Kate suostui menemään lähelle ja olemaan rentona. No, tästäkin opin ja mahdollisena seuraavana kertana osaan vaatia vähemmän sekä itseltäni että hevoselta. Virheitä tulee tehdä jotta niistä osaa ottaa oppia. Seuraavalla kerralla tehdään Katen kanssa jotain rentoa ja leppoisaa. Tallissa Kate sai vielä porkkanaa ja huolellisen harjauksen.
Normaalisti 40 minuutin lenkki venähti noin 1h30min pituiseksi (noin 20min/suunta + 30min sillan luona + 10min sillan jälkeen). Vaikkakin aikaa meni, koko aikaa ei oltu liikkeessä mikä näkyy myös keskinopeudessa (3,7km/h) ja seisoskeltiinkin sillan luona tosiaan jonkun aikaa, että saatiin välillä vähän tilannetta rauhoitettua ja Katen hermoja vähän lepuutettua, raasua kun kiusattiin ikävällä sillalla. Maksiminopeus oli 15,2km/h, kun sillalta päästiin ja Katella oli kiire kotiin. Mentiin jonkin aikaa osittain ravia ja osittain käyntiä. Matkaa kertyi yhteensä pyörimisineen päivineen 6,10km, vaikka sama lenkki oli talvella 5,47km (ja tästä lauantain lenkistä talvella käytiin vielä 500 metriä edemmäs, eli yhteensä edestakaisin vajaat kilometri enemmän). Ensi kerralla ollaan viisaampia sillan suhteen, otetaan enemmän porkkanaa mukaan ja vaaditaan vähemmän :)
Tuo sotku on se, missä pyörittiin sillan edessä. Tosin nuolen yläpuolella oleva reitti on jokin ihan randomi, ei sitä kautta kyllä menty, kun ilmeisesti menee metsän ja pellon läpi ja ne olivat vieressä...



lauantai 2. elokuuta 2014

Ilman satulaa maastoilua

Eilen perjantaina oli mukavan viileää (verrattuna aiempiin päiviin) vaihteeksi, taisi olla alle 25 astetta auringossa ja tuuli mukavasti. Kävin laitumella ottamassa parit kuvat, mutta en jaksanut lähteä pidemmälle laitumelle ja yrittää houkutella hevosia mukaan. Sen takia tuli vain muutama kuva, kun melkein kaikki näyttivät suhteellisen samalta.

Käytiin noin tunnin lenkki ilman satulaa, sama lenkki kuin 20.7. ja olin pistävinäni Sports Trackerinkin päälle. Puolessa välissä lenkkiä kuitenkin katsoessani se ei ollutkaan päällä, koko sovelluskaan ei ollut päällä, joten tarkempia tietoja en eilisestä saa. Mitään ihmeellistä ei tapahtunut, enkä viitsi selitellä enempää kun tulisi vain toistoa muihin postauksiin. Pitäisi varmaan joku päivä pyöriä kentällä, niin saisi vähän vaihtelua.







perjantai 1. elokuuta 2014

Paluu eloon

Taas on jäänyt päivittelemättä blogiin, mutta nyt tulee päivityksiä.
Käyn taas vain Sports Trackeriin tulleet lenkit pikaisena yhteenvetona eiliseen asti, tosin ilman kuvia, sillä ollaan lähinnä käyty vain samoja vanhoja reittejä.

27.6.2014 - 3,98km matka, 40 min, 6,1km/h keskinopeus ja maksiminopeus 9,3km/h
5.7.2014   - 3,83km matka, 30 min, 7,5km/h keskinopeus ja maksiminopeus 17.6km/h
11.7.2014 - 2,22km matka, 20 min, 6,4km/h keskinopeus ja maksiminopeus 12,2km/h
20.7.2014 - 5,22km matka, 60 min, 5,3km/h keskinopeus ja maksiminopeus 25,1km/h
27.7.2014 - 2,94km matka, 40 min, 4,4km/h keskinopeus ja maksiminopeus 15,5km/h

8.6. kävin vain kuvailemassa ja rapsuttelemassa, hevosia ei oikein innostanut poseeraaminen. Ainoa jokseenkin fiksu julkaisukelpoinen kuva.
Veljenpoika tuli mukaan kärryttelemään 5.7. (puhelinlaatu + muokkaamaton)
20.7. Masa piristi päivää ennen lenkillelähtöä karkaamalla. Reppana oli juossut laitumella kymmenisen minuuttia, ennen kuin kuulin läheltä hirnahduksen. Mietin, että kuuluipa läheltä ja sen jälkeen kuuluikin askeleet. Kate oli käytävällä kiinni, joten kun Masa tuli, kerkesin vain nostamaan narua niin, että Masa sujahti alitse ja käveli suoraan karsinaan. Toinen oli ihan hiessä, joten juotin ja rapsuttelin hetken Masaa, joka meinasi sitten nukahtaa viileään talliin päästyään.
Kate oli puoliunessa kun pääsin jatkamaan varustamista (tai siis aloittamaan varustamisen). Kovin innostuneelta näytti lähdön hetkellä.

Masa väsynä ja hikisenä tallissa ja Kate suitsia vaille valmis, kun Masan hoitohetki oli ohi.
Alin kuva aidasta, josta Masa oli päässyt tyylillä tai toisella yli/läpi.
27.7. sunnuntaina oli todella kuuma päivä, ajattelin Katen kanssa kuitenkin mennä pienen lenkin ilman satulaa metsään. Paarmoja oli tiellä aurinkoisissa kohdissa etenkin todella paljon. Koska olin fiksuna T-paidalla ja ilman hanskoja, sainkin paarmanpureman käteeni, joka myöhemmin yöllä töiden aikana turposi ja seuraavana päivänä vielä enemmän.
Käytiin ihan metsämetsässä asti. Ei ollut muuten paarmoja siellä.
Vasemmanpuoleinen töiden jälkeen saman päivän yönä, oikeanpuoleinen seuraavan päivän iltana.
Oikeanpuoleisessa käsi on nyrkissä (vaikka tuskaista se oli saada nyrkkiin, pitihän nyt kuva ottaa!) :D
Eilen keskiviikkona sain kaverini kuvailemaan, mutta kuvaaja ei ollut innostunut tarpomaan kuumassa ilmassa ja Kate oli levoton kärpästen takia, vaikka paarmoja ei ollutkaan ilmeisesti tiistain sateiden takia. Käytiin tosiaan vain parinkymmenen minuutin "lenkki" ja kuvaussuunnitelmat menivät uudestaan.
Olen nyt muutamana edellisenä kertana putsannut varusteita. Tällä hetkellä vain kahdet telineet plus Katen satula (lähdin pesemään vastapäivään varusteita sohvalta katsottuna). Suitset tuli putsattua myös eilen, kun annoin Katen hetken olla tallissa ennen laitumelle vientiä. Jos huomenna taas kerkeisi yhden telineen varusteet pestä ja rasvata ja mahdollisesti Masan suitset ja satulan, kun niitä kuitenkin käytetään enemmän kuin jäljellä olevia valjaita.




sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Yhteenveto

Eli blogin päivittely on vähän jäänyt kiireiden vuoksi ja sitä myötä motivaatio laski, kun postaukset jäivät kirjoittamatta ja asiaa olisi tullut niin paljon. Tässä pieni päivitys ratsastuksista (juoksutukset ym. eivät ole ylhäällä) viimeviikkoon asti, tämän viikon postaukset tulee erillisenä postauksena.

Helmikuu
18.2. - 2.18km, keskinopeus 5,3km/h ja maksiminopeus 8,1km/h. Aikaa meni vajaat puolisen tuntia.
22.2. - 1,45km, keskinopeus 4,5km/h ja maksiminopeus 9,1km/h. Aikaa meni kaksikymmentä minuuttia.

Maaliskuu
1.3. - 5,44km, keskinopeus 5,4km/h ja maksiminopeus 8,9km/h. Aikaa meni tunti.
5.3. - 13,57km, keskinopeus 6,5km/h ja maksiminopeus 21,3km/h. Aikaa meni kaksi tuntia. Lenkistä piti tulla lyhyempi, mutta muistin väärin lenkin ja vähän ns. eksyttiin. Köpöteltiin lähinnä vain käyntiä ja muutama lyhyt ravipätkä otettiin.
8.3. - 9,89km, keskinopeus 6km/h ja maksiminopeus 13,7km/h. Aikaa meni puolitoista tuntia.
19.3. - 4,25km, keskinopeus 6,2km/h ja maksiminopeus 9,6km/h. Aikaa meni neljäkymmentä minuuttia.

Huhtikuu
3.4. - 10,09km, keskinopeus 6,1km/h ja maksiminopeus 8,5km/h. Aikaa meni puolitoista tuntia.
7.4. - 10,14km, keskinopeus 6,4km/h ja maksiminopeus 17,2km/h. Aikaa meni puolitoista tuntia.
8.4. - 3,76km, keskinopeus 5,9km/h ja maksiminopeus 10,2km/h. Aikaa meni neljäkymmentä minuuttia.
16. ja 17. päivä menin pellolla ilman satulaa puolisen tuntia molemmilla kerroilla. Tehtiin taivutteluja, peruutuksia ja pohkeenväistöä (joka onnistui välillä hyvin ja välillä ei.. mutta hyvään kertaan lopetettiin sitten :) )