tiistai 23. syyskuuta 2014

Irtojuoksutusta ja maastoilua

Perjantaina viimeviikolla 19. päivä mentiin kentälle taas pyörimään irtona. Tällä kertaa olin itsekin jotenkuten valmistautunut. Tehtiin aluksi pysähtymisharjoituksia ja haettiin keskittymistä. Myös pari väistöharjoitusta tehtiin, jotta saatiin keskittymistä paremmaksi.
Pysähtyessä annoin liinan koskea maahan asti, kun taas väistöharjoituksissa annoin vähän painetta riimuun (Kate ilman painetta liikkuu kokonaan, paineen kanssa etujalat jäävät paikoilleen). Kahdesti tai kolmesti myös peruutettiin.
Harjoiteltiin myös luoksetuloa, jotta irtona mennessä olisi selkeämpää: kun menin kyykkyyn ja Kate tuli luokse, palkitsin sen porkkanalla. Tämä siksi, että Kate yhdistäisi paineen poistamisen ja kyykistämisen siihen, että se saa tulla luokse ilman, että sille lisätään painetta (jos hevonen tulisi esimerkiksi jo parin askeleen jälkeen luokse, vaikka painetta olisi). Alkuun Kate lähinnä vaikutti hämmentyneeltä ja yritti tulla lähelle. Alkuun painetta joutui lisäämään ihan kosketuksella, mutta muutaman toiston jälkeen pelkkä lähemmäs astuminen ja käden nostaminen sivulle sai Katen ymmärtämään, että vielä ei saisi tulla.
Toki se on hyvä, mikäli hevonen tahtoo tulla luokse, mutta toisaalta huono, jos treenit ovat kesken. Fiksu hevonen ymmärtää, että jos antaa aina tulla luokse, se voi luistaa hommista tulemalla luokse.
Kate myöskin otti muutamaa laukkapätkää, kun yritettiin vaihtaa suuntaa. Loppuajalla kuitenkin Kate ravasi suunnanvaihdotkin nättiä, rentoa ravia. Lopetettiin siihen, kun Kate oli rento ja oltiin päästy vähän enemmän kärryille siitä, mitä haluaisin Katen tekevän.
Vielä on paljon opittavaa ja olin itse melko sekavassa ajatusmaailmassa, eikä oikein blogiinkaan huvittanut kirjoittaa. Eräänlainen pettymys omalta osaltani, vaikka ehkä liikaa ei voi vaatia, kun molemmat vielä opettelevat toisten eleitä jne.
Lopuksi Katen kanssa käveltiin ympäri kenttää, Kate irti ja vaikka se olikin vähän hämmentynyt muutamaan otteeseen, se silti seurasi, vaikka olisi mahdollista mennä syömäänkin. Yllättävää oli myös se, että kun avasin porttia (tai siis otin [alemman, eli ylempi vielä jäi] narun, joka toimii porttina ja vein sen aidan päälle), Kate seurasi myös sinne ja takaisin.

Syksyn tullen heijastimet tulevat käyttöön maastoon. (Tosin mietin, miksi en
pidä kesällä, ei niistä haittaakaan ole..)
Tänään sitten mentiin maastolenkille. Olin jo kotona miettinyt reitin ja reitti varmistui vielä karsinoita siivotessa, en tiedä mikä ajatusvamma tuli, kun muistelin lenkin pituudeksi tunnin, mutta se venähtikin puoleksitoista tunniksi. Tosin aikaa vähän vei se, että tulin hetkeksi lenkillä alas selästä ja kävelen hitaammin kuin mitä Kate kun olen selässä ja toisen kerran loppulenkin (vajaan kilometrin?) ajaksi. Lisäksi muutama kohta kyseisellä lenkillä on sellaisia, joissa Kate jää joko tuijottelemaan tai matelemaan, kun se ihmettelee mm. sellaista pientä koristetuulimyllyä. Ja muita hevosia.
Ravattiin tarkoituksellisesti vain pieni pätkä alkumatkasta, epätarkoituksellisesti sellaista puoliksi käyntiä ja puoliksi ravia ja välillä peitsiä loppumatkasta, kun oli pelottava metsäkone ja varmaan muutama pieni hirviö pusikossa aikeena syödä pieni hevonen.
Lenkiltä ei oikeastaan muuta kerrottavaa ole, melkeinpä samanlaista leppoisaa matkustelua minun osalta kuin ennenkin ja Kate tarpoi eteenpäin minne pitikin. Ei ollut mitään ylitsepääsemättömän jännää. Mukavia autoilijoita oli paljon, kun hidastivat.
Sports Trackerin mukaan 1,5h, matkaa 9,74km ja keskinopeus 6,1km/h. Maksiminopeus 19km/h.
Kokeilin myös toisenlaista tracker-sovellusta, mutta joko en osaa käyttää sitä tai sitten siinä ei vain treenien jälkeen näy muut tiedot, kuin kesto ja matka (tai kyllä alkuvaiheessa näytti ainakin keskivauhdin, mutta en saa niitä mitenkää enää esille. No, koitetaan vielä pari kertaa, mutta ainakin näillä näkymin Sports Tracker pysyy (mietin lähinnä, kun maksiminopeus muunmuassa antaa välillä melkoisia lukemia).

Koska lenkki oli suunniteltua pidempi, tehtiin huolelliset venyttelyt. Vaikkakaan Kate ei hionnut oikeastaan, vähän nihkeä satulavyön mahan kohdalta. Porkkanavenytykset ja jalkavenytykset tehtiin ja sitten Kate pääsi tarhaan vielä jaloittelemaan.

Auto tuli takaa, juuri kun Kate oli menossa ruoholle.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti