Jänniä asioita maastossa

Lähdettiin tänään taas krokotiililenkkiä tekemään. Se tie, jossa yleensä ollaan menty, saa luvan olla blogissa krokotiililenkki/-tie, ettei koko ajan tarvitse selittää "se tie..." ja sekottaa samalla kaikkia muita teitä siihen. Tarkoituksena oli mennä krokotiililenkki ja käydä mahdollisesti sitten vielä pyörähtämässä jossain suunnassa, mikäli aikaa, valoa ja intoa on.
Ravattiin tänään vähän pidempi matka kuin viimeksi, samalla kun sain sisäistettyä miksi oikea jalustin oli lähdössä silloin viimeksi, kun käytiin krokotiilin silmästä ravaamassa mäkeä ylös. Koska tänäänkin meinasi lähteä jalustin, joten keskityin vähän enemmän fiilikseen ja hoksasin, että oikea jalustin on hitusen pidempi :D I'm so Sherlock!
No, joka tapauksessa ravailtiin ja rupesin sitten Katea jossain vaiheessa ottamaan kiinni. Välillä hysterisoin, kuinka Kate ei anna niin helposti kiinni kuin alussa (jolloin ravattiin vain muutamia kymmeniä metrejä), mutta tietenkin hevonenkin tykkää edetä ja vauhtiin päästyään kestää joka tapauksessa vähän pidempään antaa kiinni (etenkin jos tykkää juosta :D).
Käveltiin melkein lenkin päätyyn, mutta ei päästy edes hakkuualue-kyltin luo, koska metsäkoneet. Kate rupesi hirveästi kuuntelemaan niitä ja ihmettelemään ja yritti kääntyä kotiinpäin. Paikoillaan seistessä sai taputuksia, niin kuin sitten kun sain Katen astumaan pari askelta eteenpäin ja kääntymään minun ehdoilla. (Pois käännyttäessä piti mennä hetki sivuttain, ettei varmanakaan pääse kolinan aiheuttaja yllättämään!)

Kova jano lenkin jälkeen.

Käveltiin siinä sitten takaisinpäin ja neljäsosa oli matkaa isommalle tielle jäljellä (krokotiilin nenäosuudelle), kun itse tulin vainoharhaiseksi ja luulin, että vastaan tulisi rekkaa ja mönkijää ja ties mitä. Mitään ei kuitenkaan vastaan tullut :D
Lähdettiin sitten vielä Katen kanssa pois koko krokotiilista ja lähdettiin jatkamaan matkaa sitten vielä poispäin tallilta. Autot, roskikset ja postilaatikon ohittuivat ilman ongelmia, mutta jestas, kun vastaan tuli (toisella puolella tietä, pari metriä metsikössä) kaatunut puu ja sen juuret! Sitä piti kuikuilla kaula kaarella, pöristä ja ottaa pieni sipsutusravi, että päästiin äkkiä eroon. Jatkettiin muutama kymmenen metriä vielä, ennen kuin käännyttiin. Tällä kertaa puunrungon ohitus ei tuottanut hirveästi ongelmia, vähän keskemmälle siirryttiin ja pienesti taivutettiin kaulaa, mutta ei tullut suurempia reaktioita.

(Pakollinen) kärsäkuva.

Jossain kohtaa käveltiin pihan ohi, josta tuli koira omistajineen meidän perään. (Pointsit haukulle, se ei haukkunut!) Vähän Kate katseli, että minkäslainen otus siellä perässä taapertaa, mutta sitten kun koira omistajineen vaihtoi puolta, niin taakseen vilkuilukin lakkasi.
Seuraavaksi katselin, että krokotiilin suunnilta tulee tukkirekka. Meikän tuumaus oli siinä vaiheessa, että ou nou (mikä ennakointi?). Vielä ou noumpi oli se, että rekka ei mennytkään tallin suuntaan vaan tuli meidän suuntaan. No, ohjasin Katen parin metrin päässä olevalle pihatielle ja käänsin hevosen rekan suuntaan - eihän rekka tietenkään tullut, vaan jäi kököttämään paikoilleen. No, mikäs siinä, rekalla kun voi kestää vain pari minuuttia paikallaanolo tai sitten vähän kauemmin. Kate kulki rennosti, mutta korvat hörössä. 5-10 metrin päässä alkoi vähän sellainen ei-varsinaisesti-kyttäily, mutta pienehkö epävarmuus. Rekkakuskille pisteet, koska sammutti autonsa kun tultiin lähemmäs! Fiksua toimintaa, Katellakin säilyi sellainen pieni (ei-varsinaisesti-)kyttääminen, mutta veikkaanpa että rennompi oli kuin mitä olisi ollut, jos rekka olisi käynnissä. Rekkamies sai kädenheilautuksen, vaikka normaalisti pyrin olemaan huitomatta käpälillä ja päästämättä irti ohjista, jos hevonen on vähän jännittynyt.
Rekka ohitettiin hienosti, samoin perässä (käynnissä) oleva avolava. Siitä sitten parin metrin päässä Kate oli jo normaali.
Tallissa Kate sai leipäpalan, koska oli ollut niin hieno. Melko hikeentynyt Kate oli ryntäistä, lavalta ja satulavyön kohdalta, joten harjattua pistin varmuuden vuoksi Katelle fleecen päälle. Sitten kevyet venyttelyt ja eroon minusta.

Lenkin kesto oli tunti, matkaa kertyi 6,52 kilometriä. Keskinopeus oli 6,9km/h ja maksiminopeus 20km/h.