Laukkaspurtteja ja liukkautta

6. päivä maanantaina olin hevosten omistajan kanssa samaan aikaan tallilla. Olin tullut jo jonkin aikaa sitten tallille, joten olin karsinat jo kerennyt siivoamaan ja lakaisemaan lattiat tallista ja satulahuoneesta. Suunnitelmissa Katen kanssa oli irtona touhuamista, joten tarjouduin kuvailemaan.

Katen kanssa aloitettiin taas ihan perus pysähtymisharjoituksilla, josta sitten kymmenisen minuutin kuluttua harjoiteltiin taas väistämistä. Alkuun väistämiset olivat säheltämistä (käytin tässä aitaa apuna, jotta olisi vähemmän säädettävää: hevosen nokka aitaa päin ja kaviot uralle -> hevonen ei lähde ainakaan eteenpäin). Pienestäkin väistämisestä, jossa hevonen väisti sivuttain eikä vain etu- tai takajalkoja palkittiin ja lopetettiin merkinanto. Merkiksi annoin kevyen, toistuvan painamisen kuvitellun satulavyön taakse ja riimun avulla sain Katen lopettamaan peruuttamisen. Alkuun Kate kokeili nimittäin peruuttamista ja jotain sekaista väistämistä, kunnes sain omat pyyntöni selkeämmiksi ja riimulla vähän neuvottua. Palkinto tuli tosiaan pienestäkin väistämisestä, mutta lopulta saatiin jo parikin väistöaskelta. Ja harjoitus kesti noin viisi minuuttia.

Sitten rapsutukset, Kate irti ja treenaamaan irtona juoksemista. Kate juoksee hyvin osan ajasta suurin piirtein ympyrällä, etenkin, kun saa vähän rauhoitettua. Alussa itse taas säädin jotain, antamani merkit erosivat aiemmista kerroista kunnes tajusin, että annoin merkit väärin päin. Onneksi huomasin sen melko nopeasti, joten suurempaa vahinkoa ei kerennyt sattua. Paineen ja elekieltäni Kate on jo paremmin oppinut, liikkeellelähdöt ja ravin nostaminen onnistuivat jo paremmin. Palkinnoksi oikeasta toiminnasta poistin paineen hetkeksi. Kate käytti tänään vähän laajemmin kenttää mitä viimekerralla. Harjoiteltiin myös suunnanvaihtoja, joista Kate luultavasti vähän hämmentyi ja koki ilmeisesti paineen vauhtia lisääväksi paineeksi, sillä ravi kiihtyi ja muutaman kerran Kate juoksi vain paineen läpi (mikä tietenkin on suurimmaksi osaksi minun vikani, sillä en ollut tarkempi paineen kohdistumisen jne kanssa). Rauhoitettiin tällaisissa tilanteissa vähän vauhtia ennen uutta yritystä. Kun suunnanvaihto onnistui, Kate sai paljon kehuja.

Tämä kuva oli pakko laittaa pelkästään sen vuoksi, kuinka
lyhyiltä Katen jalat näyttävät.. :D

Jossain kohtaa Kate otti parikin kunnon laukkaspurttia. Johtuiko se sitten siitä, että Kate hämmentyi vai siitä, että se sai mennä vapaasti vai mitä, en oikein osaa itse sanoa. Ensimmäisellä kerralla Kate pysyi niin hyvin ympyrällä, mutta aina irtona kentällä ollessa reitit ovat vähän laajentuneet. Muutaman pukinkin Kate näytti. En oikein tiennyt, että pitäisikö itkeä vai nauraa (ehkä vähän liioitellusti, mutta kuitenkin), sillä tarkoitus ei ollut saada Katea laukkaamaan: jos Kate hämmentyneisyydestä/liiallisesta paineesta laukkasi, se on huono, mutta jos Kate ihan omasta tahdostaan laukkasi, sille en nyt voi juurikaan mitään, joten se ei ole niin huono.
Kun Kate meni spurttien jälkeen hienosti ravia ympyrällä ja pari suunnanvaihtoa onnistui, lopetettiin siihen ja käytiin maastossa loppukäynnit. 40-45 minuuttia meni alku- ja loppukäynnit mukaan luettuna.
On muuten yllättävän vaikea yrittää olla mahdollisimman selkeä hevoselle ja samalla ottaa itse kuvia...

Tiistaina kävin vain harjaamassa Katen.

Tänään (tai oikeastaan eilen torstaina) lähdettiin maastoon, kun olin saanut karsinat siivottua. Mentiin krokotiililenkille, joskaan ei menty koko lenkkiä vaan melko nopeasti poikettiin sivutielle. Ravattiin tullessa pieni pätkä, Kate ravasi kivan rauhallista ja leppoisaa ravia. Mentiin sivutietä pätkä ja käännyttiin takaisinpäin, ja mentiin ihan metsäpolulle (tässä postauksessa perjantaina menty samaa polkua, tosin toisesta suunnasta). Katella oli hirveä kiire, joten vähän jarruttelin kun pohja oli pehmeä ja ruohikkoinen ja mahdollisesti liukas. Kate ei kuitenkaan liukastellut eikä juurikaan kompuroinut, vaikka ripeästi menikin.

Polun loppupäässä oli traktoreita, joten mentiin krokotiililenkin alkuun melko reipasta käyntiä ja välillä puoliksi ravia ja puoliksi käyntiä. Siinä vaiheessa Kate kuitenkin rauhoittui jo, kun tiesi kodin olevan lähellä.
Tulin alas selästä, kun Kate oli rauhoittunut ja löysäsin satulavyön. Käveltiin rauhakseen tallille, missä otin varusteet pois ja pistin fleecen hetkeksi Katen päälle. Kate oli hieman hionnut lavoista, ryntäistä ja takajaloista sekä satulavyön kohdalta. Venyttelin ja kävin ihmettelemässä välissä Masaa, joka oli ilmeisesti kaatunut/liukunut osittain vasemman takajalkansa päälle. Tarha oli liukas, ja vaikka laitoinkin normaalia enemmän heiniä Masalle Katella ratsastuksen ajaksi, oli Masa kuitenkin vähän juoksennellut tarhassa. Masa oli vähän jäykähkö ja otti vähän lyhyempää askelta vasemmalla takasella.

En ollut yhtään varma siitä, pitäisikö Katelle pistää loimi. Pähkäilin sitä varmaankin kymmenisen minuuttia, kun kuitenkin kyseessä on vanha hevonen ja vaikka mentiin melko kevyt lenkki, silloinen auringonpaiste ja käyntiravisekoitus oli kuitenkin hiostuttanut Katea. Fleeceloimikaan ei ollut kerennyt juurikaan hikeä imeä. Mutta päivä oli kuitenkin melko lämmin. Ja toisaalta kuitenkin saattoi olla luvassa sadetta, ja entäs tuuli... No, päätin pistää Katelle kuitenkin sadeloimen, koska omistajakin tulisi muutaman tunnin sisään ja voisi tarvittaessa ottaa loimen pois.