13. päivä perjantaina kävin ratsastamassa kentällä Katella pitkästä aikaa. Sain kaveriltani lyhyemmät jalustinhihnat, joita ei tarvitse laittaa kahdesta kolmeen kiepille, kun haluaa ratsastaa vähän yritteliäämmin. Laitoin Katelle hackamoret.
Aluksi Kate sai kävellä vajaat kymmenen minuuttia pitkin ohjin ja keskityttiin lähinnä kiemurtelemaan kentällä pohje- ja painoavuilla. Tämän jälkeen otin ohjat tuntumalle ja ruvettiin vähän tekemään enemmän, pienempiä ympyröitä, tarkempia käännöksiä ja vähän kiinnittämään liikkumiseen muutenkin huomiota. Viisi minuuttia käveltiin, ennen kuin nostin ravin.
Aluksi tuntui, että en osannut yhtään enää ravata, oma tasapaino ei pitänyt ja kun piti vielä ohjata hevosta. Tosin oltiin pääty-ympyrällä normaalia enemmän (3-4 ympyrää, sitten muuta hetki ja taas pääty-ympyrälle), ja koska en erityisemmin ole pääty-ympyröitä ratsastellut niinkään monia, piti keskittyä myös siihen, että en kaatuisi itse mihinkään suuntaan ja miten saan ympyrästä ympyrän muotoisen.
En itse erityisemmin ratsastaessa pidä pääty-ympyröillä työskentelemisestä (voltit, silloin tällöin pääty-/keskiympyrät on eri asia kuin itsessään työskentely ympyrällä). Juoksutan kuitenkin Kateakin aina silloin tällöin liinassa tai ohjasajaen, jolloin hevonen joutuu pyörimään siinä ympyrällä, mikä rasittaa jalkoja.
Otettiin jossain kohtaa välikäynnit. Naureskelin epätoivoisesti omalle yrittämiselle ja yritin uskotella, että tekemällä oppii. Sitten taas ohjat käteen ja raville. Mutta yhtäkkiä tuntuikin siltä, että en enää sössinyt koko aikaa. Pystyin keventämään askelten tahdissa, ei tarvinnut miettiä niin paljoa tekemistä ja Katekin tuntui paremmalta. Kate rupesi tukeutumaan ja hakemaan muotoa, vaikka ei pysynytkään pitkiä aikoja. Parin onnistuneen pääty-ympyrän jälkeen suunnanvaihto ja yksi ympyrä toiseen suuntaan. Sitten annoin Katelle ohjaa ja se sai venyttää kaulaansa alas. Mentiin pari kierrosta ravia pitkillä ohjilla ennen kuin siirsin Katen käyntiin ja tulin alas selästä.
Löysäsin satulavyön ja otin hetkeksi suitset pois päästä. Käveltiin vähän päälle viisi minuuttia ympäri kenttää. Laitoin suitset takaisin ja käytiin vielä kävelemässä metsäpolku ja tietä kautta tallille, eli noin 20 minuuttia loppukäyntejä yhteensä.
Kentällä pyörittiin yhteensä 35 minuuttia plus maastopolku. Tallissa laitoin Katelle fleecen siksi aikaa, että saatiin tehtyä porkkanavenytykset ja harjasin Masan.
15.2. tulin kahdentoista aikaan tallille, että kerkeäisin molemmat hevoset liikuttaa valoisaan aikaan. Otin ensiksi Masan käsittelyyn. Pitkästä aikaa ajattelin sen kanssa mennä vähän kentälle kävelemään ja juoksuttamaan. Selvitin taas Masan harjan kunnolla ja harjailin pitkän kaavan mukaan. Masa oli ihan hyvällä tuulella ja käyttäytyi aika normaalisti. Suojien laittamisen jälkeen Masa rupesi olemaan vähän eloisampi. Kun otin suitset esille ja rupesin lämmittämään kuolaimia, Masa rupesi vähän steppailemaan.
Lähdettiin kentälle päin ja Masan etupää oli vähän kevyehkö, vaikka ei varsinaisesti pystyyn noussutkaan. Laitoin heti Masan peruuttamaan. Kentälle kääntyessä Masakin vähän rauhoittui eikä enää ollut niin pörheänä.
Aloitettiin kävelemällä vaan ja tekemällä erilaisia kiemuroita. Annoin Masan myöskin haistella kaikkea mitä se nyt halusi haistella ja jäätiin pari kertaa seisomaan ja ihmettelemään muita hevosia, autoja tai ihmisiä.
Kun kenttää oltiin kierretty kymmenen minuuttia kiltisti, niin tuli muutama pieni kohtaus, jossa etupää joko keveni tai tuli muutaman miniaskeleen ravispurtti. Tällaisiin reagoin aina käskemällä peruuttaa. Sitten jatkettiin eteenpäin ja pysähdyttiin aluksi lyhyin ajoin palkitsemaan.
Hoksasin tallissa, että Masa tykkäsi todella paljon metallisella harjakammalla rapsuttamisesta. Päätin, etten ota yhtään makupaloja mukaan, vaan kamman.
Aina, kun Masa oli kävellyt kiltisti ja pysähtyi kiltisti, rapsutin sitä kammalla aina 5-10 sekuntia.
Ei tarvinnut kuin viitisen minuuttia jatkaa tätä, kun Masan huomio oli paljon paremmin minussa.
Lähdettiin tästä sitten harjoittelemaan ympyrälle lähtöä. Pari askelta ympyrällä, seis ja rapsutus. Taas lähetys ympyrälle, pari askelta ja seis ja rapsutus. Pikkuhiljaa ympyrälläolon aikaa pidennettiin, mutta pyrin aina pysäyttämään Masan ennen kuin se itse pysähtyisi. Masa oppi melko äkkiä, että kun pyydetään pysähtymään, saa rapsutuksia. En palkinnut tai rankaissut siitä, jos se pysähtyi itse, pyysin vain uudestaan ympyrälle.
Mietin, että pitäisikö jättää harjoitukset siihen. Masa kuitenkin vaikutti vieläkin melko hyvin keskittyvältä ja positiivisella fiiliksellä olevalta. Aloitettiin vasempaan kierrokseen.
Aluksi jouduttiin muutamaan kertaan lähetys toistamaan. Sitten Masa otti hypähdys-hyvin epätoivoinen pukitusyritys-hypähdys-spurtin ja lähti laukkaamaan. Se puolen ympyrän jälkeen pysähtyi ja kääntyi kohti, mutta ohjasin uudestaan vaan ympyrälle. Melkeinpä samoin kuin äskenkin spurttasi ja jatkoi laukkaamista. Sitten se taas pysähtyi, vähän pidemmän ajan päästä, ja taas uudestaan ympyrälle, mikä toistui vielä paristi.
Himmailin äänellä vähän, kun Masa vähän oikoi ympyrällä ja kiihdytti vauhtia. Rupesin juoksemaan Masan vierellä niissä kohdin, ennen kuin oikominen alkoi ja pian Masa menikin paremmin ympyrällä ilman erityistä oikomista. Pian laukkakin vakiintui tasaiseksi. Masa laukkasi aika pitkään ennen kuin siirtyi raville. Vajaan 10 minuutin päästä siirsin Masan käyntiin, käveltiin hetki ja vaihdettiin suuntaa.
Oikeaan kierrokseen lähdettiin ravilla, mutta välillä Masa otti aina tietyllä neljänneksellä muutaman laukka-askeleen. Samoin laukka-askelien vastapäisellä neljänneksellä Masa puski ulospäin, joten sain hieman kiristää liinaa, jotta Masa ei olisi juossut lumikinoksessa.
Lopetettiin kymmenen minuutin päästä ja käveltiin hetki kentällä. Kentällä oltiin yhteensä noin 35-40 minuuttia plus loppukäynnit maastossa. Ajattelin, pitäisikö hakea loimi Masan päälle ennen kuin lähdetään maastopolulle, mutta mietin että Masalle voisi aiheuttaa ihmetystä käydä treenin jälkeen tallilla ja lähteä saman tien uudestaan. Käveltiin maastossa vartin verran, sama polku mitä Katen kanssa, paitsi että kuljettiin metsä edestakaisin eikä menty polulta tielle.
Loimitin Masan ja päästin vielä pihalle. Otin Katen myös, mutta Kate oli jo laitumella juossut itsensä vähän nihkeäksi. Siispä harjailin ja venyttelin vain Katen ja vein sen takaisin ulos.
Tiistaina 17. päivä menin vasta iltapäivästä tallille. Mentiin Katen kanssa kentälle, laitoin taas hackamoret.
Aloitettiin kenttää kävellen pitkin ohjin ja mutkikkaasti. Ohjia keräillessä tehtiin molempiin suuntaan yhdet pohkeenväistöt.
Ravissa tehtiin kahdeksikkoa aina yhdellä tai useammalla pääty-ympyrällä, jotta Kate ei ennakoisi. Mitään erityistä tavoitetta ei ollut, vähän erilaisempaa höntsäilyä. Katella pysyi ravi hyvin yllä ja itse pysyin kevennyksessä hyvin mukana suunnanvaihdoissa.
Käveltiin loppukäynnit kentällä pitkin ohjin. Tulin vielä alas, löysäsin satulavyön ja käveltiin muutamia kierroksia vielä yhdessä.
Koko ratsastukseen meni aikaa puolisen tuntia ja itselläni ei oikein ollut keskittymisfiilistä erityisesti. En siksi vaatinut mitään ihmeitä itseltäni tai Katelta. Tallissa taas venyteltiin porkkanavenytykset.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti