Pikamaasto ja masailua

 

Kauniin sään vuoksi ajattelin taas mennä köpöttelemään maastoon, ja koska pito oli melko hyvä (hyvä keino testata huonorenkaisella autolla tien pito :D), aattelin että voisi ottaa muutaman ravipätkänkin, mikäli maastossa olisi hyviä teitä.

 

 

Katella ei kuitenkaan vielä ollut kenkiä takana ja tamma arkoi hieman jalkaansa, joten ajattelin vain käydä lyhyellä kävelyllä. Käytiin autotietä pitkin kymmenisen minuuttia, koukattiin suunnitelmasta poiketen metsässä (ei normaalilla reitillä, vaan vanhalla tienpätkällä, jossa käytiin joulukuussa). Ei kuitenkaan jatkettu metsätietä tallitien viereen, vaan palattiin vähän matkan päästä takaisin tielle.

 

Kate ei selästä käsin tuntunut ontuvan ja eteni myös omalla moottorilla. Etenkin tallille päin mennessä vauhtia tulikin vähän enemmän, kun metsästä päästiin pois.

 

Matkaa lenkille tuli 2.2km, kesto oli sen parisenkymmentä minuuttia. Kekinopeus oli 5.6km/h ja maksiminopeus 11.2km/h.

 

Koska minulla ei ollut mihinkään kiire ja karsinat oltiin siivottu kun tulin ratsastamasta, päätin ottaa Masan kevyelle juoksutukselle. Harjailin sen ja kokeilin samalla jalat. Etusissa tuntui olevan pienesti nestettä, mutta lämpöä ei ollut. Myöskään vasemman takasen hokinpolkeama oli viileä ja hyvin näytti olevan parantunut.

 

Jo tallista pihaan päästyä Masa pörisi ja steppaili ympäri. Pysäytin sitten Masan ja oltiin paikoilla hetki, että Masa rauhoittui.
Pellolla Masa vähän heitteli päätään ja steppaili alussa, mutta rauhoittui melko nopeasti. Pysähtymistreenejä tehtiin pari, samoin muutama peruutus. Tosin minusta tuntui, että Masa ei oikein joko ymmärtänyt, mitä yritin sille kertoa tai sitten ei vain "halunnut päästää helpolla" (ts. onko ihminen ihan varmasti se, jota pitää seurata).
Ympyrälle Masa ei millään tahtonut aluksi mennä, vaan pyöri etuosansa läpi. Kokeilin kävellä takaosaa kohti ja äänellä avustaa, mutta parhaiten ympyrälle lähettäminen onnistui siten, että pysäytin Masan, siirryin vähän takaosan edelle ja kannustin äänellä liikkeelle.

Masalla tuntui olevan energiaa, sillä lähes poikkeuksetta ympyrälle lähdöt olivat sivusuuntaisia pystyynhyppyjä, joista Masa jatkoi laukalla ja siitä siirtyi raviin.
En koittanut erityisemmin ns. ylihallita hevosta, kehuin vaan äänellä, kun Masa ravasi nätisti tai eteni ympyrällä jotenkin nätisti, vaikka ei ihan kuulolla olisi ollutkaan.
Loppua kohden Masakin rauhoittui, mutta ei olisi halunnut mennä ympyrällä. Monesti Masa kääntyi minua kohti ja pysähtyi. Lopetettiin sitten, kun Masa meni kerran nätisti ympyrän.

 

Tallissa huomasin, että Masalla oli naarmu tullut vasempaan etuseen. Haava ei kuitenkaan ollut lämmin ympäristöstä eikä vuotanut verta (eikä Masa ontunut), joten hoidin sen normaalisti.